26.-27.1 Loma loppuun hyvillä mielin

Hei,

näin se vaan pari viikkoa hurahti täällä Aasian rannikolla. Tälle jälkimmäiselle viikonlopulle olimme varanneet aikaa alkuperäissuunnitelmissa enemmänkin kaupunkiin tutustumiselle ja erilaisissa turistikohteissa kiertämiselle. Turistikohteista perjantain jäljiltä lauantaina vuorossa olivat ne kauan odotetut Cu Chi -alueen tunnelit. Kyseessä siis olivat aidot Vietnamin sodan aikana käytössä olleet Vietkongin tunneliverkostot. Tunneleiden merkitys oli ainakin oppaiden mukaan erittäin merkittävä sodan kulun kannalta ja paikallinen väestö tuki niitä vahvasti. Lisäksi alue toimi Ho Chi Minh -huoltoreitistä eteläisenä päätyasemana lähellä Kambotzan rajaa. Meidän matkamme näille tunneilelle alkoi noin kello yhdeksän ja kesti lähelle kello yhtä eli noin neljä tunti 60 kilometriin, kun paluumatka tultiin sitten alle 1½ tunnissa. Turisteilta haluttiin saada mehut pois ennen tunnelialluetta näköjään. K:n kohdalla tämä kyllä toimikin, ainakin arvosteluista päätellen: "no, aikalailla yliarvostettu paikka tämä. Ootellaan ja ootellaan, että päästään 45 min kierrokselle". E luonnollisesti oli varsin kiinnostunut historiallisesta kohteesta sekä katseli ja kokeili kaikkea mahdollista. Koettu on mm. maanalaisen tunnelin aukon piilottaminen, täysin pimeässä maanalaisissa sik sak -onkaloissa yksin ryömiminen(ahtaanpaikan kammoisille ei viisasta) sekä ak-47- rynnäkkökiväärillä ampuminen. Kokonaisuudessaan Vietnamin ehkä tunnetuin nähtävyys oli käymisen arvoinen, mutta hieman viilaamisen varaa toteutuksessa jäi.

Tunnelimatkalta palattuamme päätimme suunnata syömään K:n kuuluisasta matkaopaskirjasta löytyneeseen ravintolaan. Tässä ravintolassa saa kuulemma kokea "todellisen paluun entisajan tunnelmaan, kahden ruokalista eurooppalaisen ja aasialaisen ruokalistan välityksellä". Mitä lie tuo teksti kirjassa tarkoittanut, sillä söimme kyseisessä paikassa ehdottomasti reissun heikkolaatuisimmat annokset. Pitänee kuitenkin mainita E:n annoksen olleen sammakon koipia paistettuna. Vaikka liha oli hyvää, ei annos ollut kummoinen. Kävimmekin pyörähtämässä ravintolan jälkeen vielä hampurilaispaikassa. Illan kohokohta oli ehdottomasti K.n kynsien taiteellinen maalauttaminen, E:n yritteässä väen väkisin viettää aikaa muualla (parilla olusella). Hienot kynnet muuten tulivat ja tuntipalkaksi kertyi noin 2,5 euroa (tipin kanssa vähän enemmän ehkä noin 4 euroa).

Tänään aloitimme aamumme vierailemalla entisessä presidentin palatsissa. Paikka oli kyllä kieltämättä upea ja pysähtynyt aikaan, jolloin Pohjois-Vietnamin joukot valtasivat palatsin. Nykyisin talossa järjestetään turistitoiminnan ohessa myös erilaisia juhlatilaisuuksia, joista esimerkkinä vierailumme aikana olleet häät. Päivän shoppailurupeaman jälkeen olikin sitten aika mennä pakkailemaan kamppeita. Pakkaamisen lomassa huomasimme kuitenkin, että aikaa jäisi vielä yhdelle museokäynnille. Vietnamin sodan museo olikin varsin moderni(vietnamin mittapuun mukaan) ja koskettavasti toteutettu painos Vietnamin sodan kauhuista ja tapahtumista. Esillä olivat mm. historialliset tapahtumat ennen sotaa, pommituksien seuraukset ja luvut sodan faktoina. Ehkäpä järkyttävintä oli nähdä jenkkien käyttämän kasvimyrkyn eli agent orangen välittömät ja pitkäaikaaiset vaikutukset alueen väestöön. Sikiöiden vääristymiä, epämuodostumia, ihovaurioita ym. oli kuvien täydeltä. Sotamuseon iloiseksi lopuksi löysimme kuitenkin valokuvat myös suomalaisten protesteista Vietnamin sodan lopettamiseksi.

Tekstiä kirjoitettaessa loppuun olemme nyt jo Hong Kongissa ja Vietnam on jäänyt jo taakse. Voinemme todeta, että matka oli onnistunut, mutta hyvillä mielin suunnataan kyllä myös koti-Suomeen. Good night Vietnam ja Huomenta Suomi! (mikäli lennot vaan onnistuvat tällä kertaa...)

KE